Ladataan...Humoron tuntuu olevan yksi niistä vanhoista nurkista internetissä, jotka eivät ole koskaan oikeastaan muuttuneet — eivät visuaalisesti, eivät rakenteellisesti, eivät edes asenteeltaan.
Avaat sivuston ja huomaat heti, kuinka vanhanaikaiselta kaikki näyttää. Tumma tausta, kapea sisältösarake, pienet pikkukuvat pakattuna yhteen. Se ei yritä näyttää modernilta ja rehellisesti sanottuna ei vaikuta olevan kiinnostunut siitä. Suunnittelu tuntuu jääneen jumiin vuosia sitten, melkein kuin se olisi olemassa pelkästään linkkien näyttämistä varten sen sijaan, että se luo kokemuksen.
Navigointi on yksinkertaista mutta karkeaa. Ylhäällä on muutama päävälilehti — osiot, jotka on merkitty laajoilla teemoilla — ja hakupalkki istuu sen alla. Ei ole todellista opastusta, ei tilijärjestelmää, joka tunkeutuu kasvoillesi, ei yritystä ohjata uusia vierailijoita. Saavut paikalle, selaat, klikkaat.
Useimmat pikkukuvat seuraavat samaa kaavaa: otsikko, latauspäivämäärä, kategoria, tagit. Se antaa juuri sen verran kontekstia, että voi päättää, avataanko jokin, mutta ei paljoa enempää. Muutaman klikkauksen jälkeen rakenne käy selväksi. Monet kohteet eivät itse asiassa toimi sivustolla. Sen sijaan ne ohjaavat muualle, mikä saa Humoron tuntumaan vähemmän alustalta ja enemmän keskukselta, joka osoittaa ulospäin.
Sen vuoksi selaaminen on hieman pirstaleista rytmiä. Liikut ruudukon läpi, löydät jotain, klikkaat, päädyt toiselle sivustolle. Sitten toistat. Jotkut ihmiset eivät välitä siitä — toiset huomaavat sen nopeasti.
Päivitykset eivät näytä erityisen johdonmukaisilta. Uutta materiaalia ilmestyy, mutta ei tasaisessa virrassa, joka viittaa aktiiviseen kuratointiin. Etusivu voi tuntua staattiselta pitkiä aikoja, mikä lisää vaikutelmaa, että sivusto toimii enemmän linkkien arkistona kuin elävänä kirjastona.
Mikä määrittelee Humoronin eniten, on sen keskittyminen epätavalliseen tai äärimmäiseen materiaaliin sen sijaan, että se keskittyisi valtavirran studio sisältöön. Tämä keskittyminen muokkaa koko sivuston sävyä. Se ei yritä vedota laajasti. Se istuu tiukasti nišissä eikä pehmennä tuota identiteettiä.
Kaiken kaikkiaan Humoron vaikuttaa toimivalta mutta karkealta. Vanhahtava suunnittelu, ulkoiset ohjaukset, epätasaiset päivitykset. Joillekin käyttäjille tuo yksinkertaisuus riittää. Toisille se tuntuu kuin muinaisesineeltä — jotain, joka on olemassa pääasiassa ovia muualle sen sijaan, että se olisi oma määränpäänsä.
